NIMI
indent − muokkaa C-lähdekoodin ulkonäköä lisäämällä ja poistamalla välejä.
YLEISKATSAUS
indent [-bad] [-bap] [-bbb] [-bc] [-bl] [-bliN] [-br] [-cN] [-cdN] [-cdb]
[-ce] [-ciN] [-cliN] [-cpN] [-cs] [-bs] [-dN] [-diN] [-fc1] [-fca] | ||
[-gnu] [-iN] [-ipN] [-kr] [-lN] [-lp] [-nbad] [-nbap] [-nbbb] | ||
[-nbc] [-ncdb] [-nce] [-ncs] [-nfc1] [-nfca] [-nip] [-nlp] [-npcs] | ||
[-npsl] [-nsc] [-nsob] [-nss] [-nv] [-orig] [-npro] [-pcs] [-psl] | ||
[-sc] [-sob] [-ss] [-st] [-T] [-tsN] [-v] [-version] [tiedosto] |
KUVAUS
Tämä manuaalisivu perustuu info-tiedostoon indent.info, joka on tuotettu Makeinfo-1.47 -ohjelmalla lähdetiedostosta indent.texinfo. Indent-manuaalisivun versio on 0.02, 5. toukokuuta 1992 indent-versiolle 1.3.
Copyright (C) 1989, 1992 Free Software Foundation, Inc.
KOPIOINTI
Permission is granted to make and distribute verbatim copies of this manual provided the copyright notice and this permission notice are preserved on all copies.
ESITTELY
’Indent’-ohjelman tarkoitus on tehdä C-lähdekoodista helpommin luettavaa. Se osaa myös muuttaa yhdellä tyylillä kirjoitettua koodia toisentyyliseksi.
’Indent’ ymmärtää huomattavan osan C-syntaksista, jonka lisäksi se pyrkii selviytymään myös syntaksiltaan epätäydellisestä ja/tai väärästä ohjelmakoodista.
Versiossa 1.2 sekä sitä myöhemmissä versioissa oletusarvoisena sisennystyylinä käytetään GNU-tyyliä.
INDENTIN KÄYTTÄMINEN
Versiossa 1.3 ’indent’-komennon formaatti on seuraava:
indent [OPTIOT] [SYÖTETIEDOSTOT]
indent [OPTIOT] [SYÖTETIEDOSTO] [-o UUSITIEDOSTO]
Tämä formaatti eroaa muista ’indent’-ohjelman versioista.
Ensimmäisessä muodossa komentorivillä annetaan yksi tai useampia tiedostoja. ’Indent’ tekee tiedostoista varmuuskopiot ja korvaa alkuperäiset sisennetyillä versioilla. Katso lukua varmuuskopiot saadaksesi lisätietoja varmuuskopiotiedostojen luomisesta.
Toisessa muodossa annetaan vain yksi syötetiedosto. Tässä tapauksessa luotavan tiedoston nimi voidaan antaa käyttäen ’-o’-optiota.
’Indent’ kirjoittaa sisennetyn tiedoston vakiotulosteeseen (standard output), jos optio ’-st’ on annettu. Tämä on sallittu vain, jos ainoastaan yksi syötetiedosto on annettu tai, jos käytetään vakiosyötettä (standard input).
Jos yhtään syötetiedostoa ei anneta, lukee ’indent’ vakiosyötettä. Myös siinä tapauksessa, että annettu tiedosto on nimeltään ’-’, käytetään lukemiseen vakiosyötettä.
Esimerkiksi kaikki seuraavat komennot lukevat tiedoston ’esim.c’ ja tulostavat sisennetyn ohjelmakoodin tiedostoon ’esim.out’:
indent esim.c -o esim.out
indent -st esim.c > esim.out
cat esim.c | indent -o esim.out
Useimmat ’indent’-ohjelman optiot ohjaavat ohjelmakoodin sisennystä. Versiosta 1.2 ’indent’ tunnistaa myös pitkän nimen jokaiselle optiolle. Pitkä optiot alkavat aina merkeillä ’--’ tai ’+’. ’--’ on POSIX-standardin mukainen, joten sen käyttö on suositeltavaa. Tässä dokumentissa käytetään enimmäkseen perinteistä lyhyttä muotoa.
Toinen esimerkki:
indent -br test/metabolism.c -l85
Tämä komento sisentää tiedoston ’test/metabolism.c’ käyttäen optioita ’-br’ ja ’-l85’, kirjoittaa uuden tiedoston takaisin tiedostoon ’test/metabolism.c’ ja kirjoittaa alkuperäisen tiedoston sisällön varmuuskopiotiedostoon hakemistoon ’test’.
Vastaava komento käyttäen pitkiä optioita olisi:
indent --braces-on-if-line --line-length185 test/metabolism.c
indent +braces-on-if-line +line-length185 test/metabolism.c
Jos käytät usein ’indent’-ohjelmaa samoilla optioilla, voit laittaa nämä optiot tiedostoon nimeltä ’.indent.pro’. ’Indent’ etsii tätä tiedostoa ensin työhakemistosta ja mikäli tiedosto löytyy, käyttää sitä. Mikäli tiedostoa ei löyty, etsitään vastaavan nimistä tiedostoa kotihakemistostasi. Tämä toiminta eroaa muista ohjelman versioista, jotka käyttävät kumpaakin mahdollisesti löytämäänsä tiedostoa.
Komentorivioptiot käsitellään ’.indent.pro’-tiedoston lukemisen *jälkeen*. Myöhemmin annetut optiot kumoavat aiemmin annetut optiot yhdellä poikkeuksella: eksplisiittisesti annetut optiot kumoavat aina taustaoptiot (Katso Yleiset tyylit.). Voit estää ’.indent.pro’-tiedostojen lukemisen antamalla option ’-npro’.
VARMUUSKOPIOT
Versiosta 1.3 GNU ’indent’ luo GNU-tyylisiä varmuuskopioita, aivan kuten GNU emacs tekee. Tämä tarkoittaa että joko "yksinkertaisia" tai "numeroituja" varmuuskopiotiedostoja voidaan käyttää.
Yksikertainen varmuuskopio luodaan lisäämällä pääte alkuperäiseen tiedostonimeen. Oletusarvoinen pääte on merkki ’~’ (tilde). Täten esimerkiksi tiedoston ’python.c’ varmuuskopio olisi ’python.c~’.
Oletusarvoisen ’~’ merkin sijaan voit käyttää mitä tahansa merkkijonoa asettamalla ympäristömuuttujaan ’SIMPLE_BACKUP_SUFFIX’ haluamasi merkkijonon.
Numeroitu varmuuskopio tiedostosta ’momewraths’ on momewraths.c.~23~’, missä 23 on kyseisen vamuuskopion järjestysnumero. Kun luodaan varmuuskopio tiedostosta ’src/momewrath.c’, varmuuskopiotiedostolle annetaan nimi ’src/momewrath.c.~V~’, missä V on yhtä suurempi kuin suurin hakemistossa olevien varmuuskopioiden suurin järjestysnumero.
Käytettävä varmuuskopioinnin tapa riippuu ympäristömuuttujasta ’VERSION_CONTROL’. Jos sen arvo on merkkijono ’simple’, niin ainoastaan yksinkertaisia varmuuskopioita käytetään. Jos arvo on ’numbered’, numeroituja varmuuskopioita käytetään. Jos arvo on ’numbered-existing’, käytetään numeroituja varmuuskopioita, mikäli numeroituja varmuuskopioita *on jo olemassa*, muutoin käytetään yksinkertaisia varmuuskopioita. Jos ’VERSION_CONTROL’ ympäristömuuttujaa ei ole asetettu, toimitaan kuten sen arvoksi olisi asetettu ’numbered-existing’.
Toiset ’indent’ ohjelman versiot käyttävät varmuuskopioiden päätteenä merkkijonoa ’.BAK’. Tätä voidaan emuloida asettamalla ’SIMPLE_BACKUP_SUFFIX’ arvoon ’.BAK’.
Huomaa, että toiset versiot ’indent’-ohjelmasta tekevät varmuuskopiot työhakemistoon tiedoston hakemiston sijaan, kuten GNU ’indent’ tekee.
YLEISET TYYLIT
On olemassa useita tunnettuja C-ohjelmointityylejä, kuten GNU-tyyli, Kernighan & Ritchie -tyyli sekä alkuperäinen Berkeley-tyyli. Tyyli voidaan valita yhdellä "taustaoptiolla", joka asettaa arvot kaikille muille optioille. Eksplisiittisesti annetut optiot kumoavat kuitenkin aina taustaoptioiden asettamat optiot.
Versiosta 1.2 oletusarvoinen tyyli GNU ’indent’:ille on ollut GNU. Täten ei ole enää tarvetta antaa ’-gnu’ -optiota tämä tyylin aikaansaamiseksi, vaikkakaan tästä ei aiheudu virhettä. GNU-tyyliä vastaavat optiot ovat:
-nbad -bap -nbbb -nbc -bl -bli2 -c33 -cd33 -ncdb -nce -cli0 -cp1 -di0 -nfc1 -nfca -i2 -ip5 -lp -pcs -psl -nsc -nsob -nss -ts8
GNU-ohjelmoitityyli on suositeltava GNU-projektin ohjelmissa. GNU emacsin C-moodi tukee GNU-tyylin käyttöä ja GNU emacsin C-osat on kirjoitettu tällä tyylillä. Jos olet kiinnostunut kirjoittamaan ohjelmia GNU-projektiin, hanki itsellesi dokumentti ’The GNU Coding Standards’, joka kattaa myös semanttiset sekä siirrettävyyteen liittyvät seikat, kuten muistinkäytön, tietotyyppien koon jne.
Kernighan & Ritchie -tyyli on tunnettu heidän kirjastaan ’The C Programming Language’. Se voidaan aktivoida optiolla ’-kr’. Tätä tyyliä vastaavat optiot ovat:
-nbad -bap -nbbb -nbc -br -c33 -cd33 -ncdb -ce -ci4 -cli0 -cp33 -d0 -di1 -nfc1 -nfca -i4 -ip0 -l75 -lp -npcs -npsl -nsc -nsob -nss -ts8
Kernighan & Ritchie -tyyli ei laita kommentteja koodin oikealla puolella aina samalle tasolle (eikä käytä aina yhtä välilyöntiä koodin oikealla puolella), joten tälle tyylille ’indent’-ohjelmassa on mielivaltaisesti valittu sarake 33.
Alkuperäisen Berkeley ’indent’-ohjelman tyyli voidaan aktivoida antamalla optio ’-orig’ (tai antamalla ’--original’ käyttäen pitkiä optioita). Tätä tyyliä vastaavat optiot ovat:
-nbap -nbad -nbbb -bc -br -c33 -cd33 -cdb -ce -ci4 -cli0 -cp33 -d4 -di16 -fc1 -fca -i4 -ip4 -l75 -lp -npcs -psl -sc -nsob -nss -ts8
TYHJÄT RIVIT
Eri ohjelmointityylit käyttävät tyhjiä rivejä eri kohdissa lähdekodia. ’indent’ tuntee useita optioita tyhjien rivien lisäämiseen ja poistamiseen eri kohtiin/kohdista.
Option ’-bad’ aikaansaa tyhjän rivin jokaisen määrittelyjä sisältävän lohkon jälkeen. Option ’-nbad’ puolestaan estää tällaisen rivin luomisen.
Optio ’-bap’ aikaansaa tyhjän rivin jokaisen funktion rungon jälkeen. Optiolla ’-nbap’ tällaisen tyhjän rivin luominen voidaan estää.
Optio ’-bbb’ lisää tyhjän rivin jokaisen kommenttilohkon jälkeen. Kommenttilohkoksi tulkitaan lähdekoodi, joka alkaa sarakkeesta yksi tai merkillä ’-’ tai ’*’ heti kommentin alkumerkin ’/*’ jälkeen. Optio ’-nbbb’ estää tällaisen rivin luomisen.
Optio ’-sob’ aiheuttaa sen, että ’indent’ poistaa alkuperäisessä lähdekoodissa olevat tyhjät rivit. Jos optio ’-nsob’ on annettu, kopioidaan tyhjät rivit sellaisenaan tulostustiedostoon.
Optio ’-bad’ aikaansaa tyhjän rivin jokaisen määrittelyjä sisältävän lohkon jälkeen. Optio ’-nbad’ puolestaan estää tällaisen rivin luomisen.
Esimerkiksi, jos syöte on
char *foo;
char *bar;
/* Tämä erottaa määrittelylohkot. */
int baz;
’indent -bad’ tuottaa
char *foo;
char *bar;
/*
Tämä erottaa määrittelylohkot. */
int baz;
ja ’indent -nbad’ tuottaa
char *foo;
char *bar;
/* Tämä erottaa määrittelylohkot. */
int baz;
Optio ’-bap’ aikaansaa tyhjän rivin jokaisen funktion rungon jälkeen. Esimerkiksi jos syöte on
int
foo ()
{
puts("Moro");
}
/* Tämä aliohjelma on vieläkin tylsempi. */
char *
bar ()
{
puts("Terve");
}
’indent -bap’ tuottaa
int
foo ()
{
puts ("Moro");
}
/*
Tämä aliohjelma on vieläkin tylsempi. */
char *
bar ()
{
puts ("Terve");
}
ja ’indent -nbap’ tuottaa
int
foo ()
{
puts ("Moro");
}
/* Tämä aliohjelma on vieläkin tylsempi. */
char *
bar ()
{
puts ("Terve");
}
Funktion ’foo’ jälkeen ei lisätä tyhjää riviä.
KOMMENTIT
Kommentteja ei enää muokata kuten versiossa 1.2. Tämä tyyli voidaan ottaa käyttöön optiolla ’-fca’. Tämä aikaansaa sen, että rivinvaihdot kommenttitekstissä ohitetaan ja rivi täytetään määrättyyn rivinpituuteen asti (voidaan asettaa ’-l’ optiolla). Jos tämä muokkaustapa on käytössä, tyhjät rivit kuvaavat kappaleen vaihtumista.
Optio ’-fc1’ sallii sarakkeesta yksi alkavien kommenttien muokkaamisen. Optio ’-nfc1’ estää tällaisten kommenttien muokkaamisen. Vaikka ensimmäisestä sarakkeesta alkavien kommenttien muokkaus olisikin estetty, yleinen kommenttien muokkaus voidaan silti suorittaa.
Kommenttien, jotka eivät sijaitse lähdekoodin oikealla puolella, sisennykseen voidaan vaikuttaa optiolla ’-d’. Tämä määrää sen, kuinka monta välilyöntiä vasemmalle ympäröivästä koodista kommentti sijoitetaan. Esimerkiksi ’-d2’ sijoittaa kommentin kaksi välilyöntiä vasemmalle ympäröivästä koodista, kun taas ’-d0’ linjaa kommentin samalle tasolle. Optiolla ’-cdb’ voidaan vaikuttaa siihen, laitetaanko tyhjille riveille kommenttimerkit ’/*’ ja ’*/’. Option ’-cdb’ kanssa kommentit näyttävät seuraavanlaisilta:
/*
* tämä on kommentti
*/
Option ’-ncdb’ kanssa kommentti näyttää seuraavalta:
/* tämä on kommentti */
Huomaa, että ’-cdb’ vaikuttaa vain kommenttilohkoihin, ei kommentteihin, jotka sijaitsevat koodin oikealla puolella. Oletusarvo on ’-ncdb’.
Kommentit, jotka ovat samalla rivillä ohjelmakoodin kanssa sisennetään koodin oikealle puolelle. Sarake, jolle kommentit sisennetään, määrätään optiolla ’-c’. Sarake, jolta määrittelyjen oikealla puolella olevat kommentit alkavat, määrätään optiolla ’-cd’. Oletusarvoisesti kummatkin alkavat samalta sarakeellta 33. Sarake, jolta kommentit ’#else’ ja ’#endif’ lauseiden jälkeen alkaa, määrätään optiolla ’-cp’. Jos rivillä on ohjelmakoodia ohi määrätyn sarakkeen, siirretään kommentin alkua vastaavasti oikealle ja oikeaa marginaalia siirretään, jos on tarve.
Jos optio ’-sc’ on annettu, ’*’ tulostetaan kaikkien kommenttien vasemmalle puolelle. Esimerkiksi:
/*
Tämä kommentti jatkuu riviltä
* toiselle, joten meidän on keksittävä,
* kuinka se esitetään. */
kun taas ilman ’-sc’ optiota tuloste olisi:
/*
Tämä kommentti jatkuu riviltä
toiselle, joten meidän on keksittävä,
kuinka se esitetään. */
LAUSEKKEET
Optiot ’-br’ ja ’-bl’ määräävät, kuinka aaltosulut muotoillaan. Optio ’-br’ toimii seuraavasti:
if (x > 0) {
x--;
}
kun taas optio ’-bl’ muotoilee koodin seuraavasti:
if (x > 0)
{
x--;
}
Jos käytät ’-bl’ optiota, voit antaa myös option ’-bli’, joka määrää kuinka monta välilyöntiä aaltosulut sisennetään. Oletusarvo, joka antaa ylläesitetyn tuloksen, on ’-bli2’. Esimerkiksi ’-bli0’ antaa seuraavan tuloksen:
if (x > 0)
{
x--;
}
Jos käytät ’-br’-optiota, todennäköisesti haluat käyttää myös ’-ce’-optiota, joka aikaansaa sen, että ’else’ if-then-else -rakenteessa tulostetaan välittömasti sulkeutuvan aaltosulun jälkeen. Eli optiot ’-br -ce’ antavat seuraavan tuloksen;
if (x > 0) {
x--;
} else {
fprintf (stderr, "...jotakin pielessä?0);
}
Optioilla ’-br -nce’ tulos olisi:
if (x > 0) {
x--;
}
else {
fprintf (stderr, "...jotakin pielessä?0);
}
Optio ’-cli’ määrää, kuinka monta välilyöntiä oikealle switch-case -rakenteen case-rivit sisennetään switch-rivistä.
Jos puolipiste on samalla rivillä ’for’ tai ’while’ lauseen kanssa, optio ’-ss’ aikaansaa välilyönnin ennen puolipistettä. Tämä korostaa puolipistettä, jolloin on helpompi erottaa, että edeltävän ’for’ tai ’while’ -lauseen runko on tyhjä. Optio ’-nss’ estää tämän toiminnon.
Optio ’-pcs’ aikaansaa välilyönnin funktion nimen ja avautuvan sulun (’(’) väliin. Esimerkiksi puts ("Terve");’ ’-npcs’ option kanssa antaa tulokseksi ’puts("Terve");’.
Jos optio ’-cs’ on annettu, ’indent’ lisää välilyönnin tyyppimuunnosoperaattorin jälkeen.
Optio ’-bs’ varmistaa, että avainsanan ’sizeof’ ja sen argumentin välissä on aina välilyönti. Joissakin versioissa tämä tunnetaan nimellä ’Bill_Shannon’ -optio.
MÄÄRITTELYT
Oletusarvoisesti ’indent’ tasaa tunnisteet sarakkeeseen, joka määrätään optiolla ’-di’. Esimerkiksi ’-di16’ saa aikaan seuraavan tulosteen:
int foo;
char *bar;
Käyttämällä pientä arvoa (esim. yksi tai kaksi) saadaan tunnisteet asettumaan mahdollisimman lähelle vasenta reunaa, siis esimerkiksi
int foo;
char *bar;
Optiolla ’-di’ annettu arvo vaikuttaa silti muuttujiin, jotka on esitelty eri rivillä kuin niiden tyyppi. Esimerkiksi ’-di2’ antaa tulosteen
int
foo;
Jos optio ’-bc’ on annettu, niin tulosteeseen lisätään rivinvaihto jokaisen määrittelyissä esiintyvän pilkun jälkeen. Esimerkiksi
int a,
b,
c;
Option ’-nbc’ kera tulostus olisi
int a, b, c;
Optio ’-psl’ aikaansaa sen, että funktion tyyppi tulostetaan eri riville kuin sen nimi. Tämä tyyli vaaditaan, jotta ’etags’-ohjelma toimisi oikein. Myös jotkut Emacsin ’c-mode’-tilan funktiot saattavat vaatia tätä ohjelmointityyliä.
Jos et käytä optiota ’-di1’ sisentääksesi määriteltävien muuttujien nimet heti niiden tyyppien jälkeen, sinun tulee käyttää optiota ’-T’ kertomaan niiden tyyppien nimet, jotka olet määritellyt ’typedef’ -avainsanalla. ’-T’ voidaan antaa useammin kuin kerran, jolloin kaikkia annettuja nimiä käytetään tyyppeinä. Esimerkiksi jos ohjelmassasi on määrittelyt:
typedef
unsigned long CODE_ADDR;
typedef enum {red, blue, green} COLOR;
Sinun tulee antaa optiot ’-T CODE_ADDR -T COLOR’.
SISENNYS
Yksi tärkeä tyyliseikka C-ohjelmoinnissa on se, kuinka monta välilyöntiä oikealle vasemmasta marginaalista ohjelmakoodi tulisi sisentää. Kun aloitetaan uusi lause (kuten ’if’ tai ’for’), sisennystasoa lisätään määrällä, joka on annettu ’-i’-optiolla. Esimerkiksi ’-i8’ aikaansaa kahdeksan merkin sisennyksen. Kun lauseke jatkuu seuraavalle riville, sen sisennystä lisätään edelleen option ’-ci’ määräämän arvon verran. Oletusarvo optiolle ’-ci’ on nolla. Kuitenkin, jos optio ’-lp’ on annettu ja rivillä on aukeava aaltosulku ilman vastaavaa sulkeutuvaa aaltosulkua samalla rivillä, seuraavat rivit sisennetään heti aukeavan aaltosulun oikelle puolelle. Sama pätee merkkiin ’[’ sekä merkkiin ’{’ siinä tapauksessa, että se esiintyy alustuslistassa. Esimerkiksi ohjelmakoodi voisi näyttää seuraavalta optioiden ’-nlp -ci3’ kanssa:
p1 =
first_procedure (second_procedure (p2, p3),
third_procedure (p4, p5));
Optio ’-lp’ voimassa koodi näyttää hieman selkeämmältä:
p1 =
first_procedure (second_procedure (p2, p3),
third_procedure (p4, p5));
’indent’ olettaa, että tabulaattorit ovat säännöllisen levyisiä sekä syötteessä että tulosteessa. Oletusarvona on kahdeksan merkkiä, mutta tätä voidaan muuttaa optiolla ’-ts’. Tabulaattorit käsitellään ikään kuin niiden paikalla olisi vastaava määrä välilyöntejä.
Sisennystyyli vanhantyyppisissä funktioissa määräytyy option ’-ip’ mukaan. Tämä optio määrää, kuinka monta merkkiä funktion argumenttien määrittelyjä sisennetään. Esimerkiksi oletusarvoinen ’-ip5’ saa koodin näyttämään seuraavalta:
char *
create_world (x, y, scale)
int x;
int y;
float scale;
{
. . .
}
Yhteensopivuuden varmistamiseksi ohjelman eri versioiden kanssa optio ’-nip’ on tuettu. Se vastaa toiminnaltaan optiota ’-ip0’.
SEKALAISET OPTIOT
Komento ’indent -version’ tulostaa käytettävän ohjelman versionumeron eikä tee mitään muuta.
Optio ’-v’ aikansaa "puheliaan" moodin, jolloin ’indent’ kertoo, jos se jakaa rivin kahteen tai useampaan riviin sekä tulostaa joitakin tilatietoja, kun ohjelman suoritus päättyy.
COPYRIGHT
The following
copyright notice applies to the ’indent’
program. The copyright and copying permissions for this
manual appear near the beginning of this document.
Copyright (c) 1989, 1992 Free Software Foundation
Copyright (c) 1985 Sun Microsystems, Inc.
Copyright (c) 1980 The Regents of the University of
California.
Copyright (c) 1976 Board of Trustees of the University of
Illinois.
All rights reserved.
Redistribution
and use in source and binary forms are permitted
provided that the above copyright notice and this paragraph
are
duplicated in all such forms and that any documentation,
advertising materials, and other materials related to such
distribution and use acknowledge that the software was
developed
by the University of California, Berkeley, the University of
Illinois,
Urbana, and Sun Microsystems, Inc. The name of either
University
or Sun Microsystems may not be used to endorse or promote
products
derived from this software without specific prior written
permission.
THIS SOFTWARE IS PROVIDED ’’AS IS’’
AND WITHOUT ANY EXPRESS OR
IMPLIED WARRANTIES, INCLUDING, WITHOUT LIMITATION, THE
IMPLIED
WARRANTIES OF MERCHANTIBILITY AND FITNESS FOR A PARTICULAR
PURPOSE.
OPTIOT
Seuraavassa ovat listattuna kaikki ’indent’-ohjelman tuntemat optiot. Optiot on järjestettu aakkosjärjestykseen lyhyen option mukaan. Tätä seuraa lista, jossa optiot on järjestetty pitkän optionimen mukaan.
’-bad’
’--blank-lines-after-declarations’
Aseta tyhjä rivi määrittelyjen
jälkeen.
’-bap’
’--blank-lines-after-procedures’
Aseta tyhjä rivi proseduurin rungon jälkeen.
’-bbb’
’--blank-lines-after-block-comments’
Aseta tyhjä rivi kommenttilohkon jälkeen.
’-bc’
’--blank-lines-after-commas’
Aseta rivinvaihto määrittelyissä
esiintyvän pilkun jälkeen.
’-bl’
’--braces-after-if-line’
Aseta aaltosulku ’if’-lauseen tms.
jälkeiselle riville.
’-bliN’
’--brace-indentN’
Sisennä aaltosulkuja N välilyöntiä.
’-br’
’--braces-on-if-line’
Laita aaltosulut samalle riville, jolla ’if’
tms. esiintyi.
’-cN’
’--comment-indentationN’
Sisennä kommentit koodin oikealla puolella sarakkeeseen
N.
’-cdN’
’--declaration-comment-columnN’
Sisennä kommentit määrittelyjen oikealla
puolella sarakkeseen N.
’-cdb’
’--comment-delimiters-on-blank-lines’
Laita kommenttierottimet tyhjille riveille.
’-ce’
’--cuddle-else’
Laita else ja edeltävä ’}’ samalle
riville.
’-ciN’
’--continuation-indentationN’
Jatkuva sisennys N välilyöntiä.
’-cliN’
’--case-indentationN’
Case-avainsanan sisennys N välilyöntiä.
’-cpN’
’--else-endif-columnN’
Aseta kommentit sanojen ’#else’ ja
’#endif’ oikealla puolella
sarakkeseen N.
’-cs’
’--space-after-cast’
Aseta välilyönti tyyppimuunnos-operaattorin
jälkeen.
’-bs’
’--blank-before-sizeof’
Aseta välilyönti avainsanan ’sizeof’
ja sen argumentin väliin.
’-dN’
’--line-comments-indentationN’
Aseta sellaisten kommenttien, jotka eivät ole koodin
oikealla puolella,
sisennys N välilyöntiin.
’-diN’
’--declaration-indentationN’
Aseta muuttuja sarakkeeseen N.
’-fc1’
’--format-first-column-comments’
Aseta kommentit ensimmäiseen sarakkeeseen.
’-fca’
’--format-all-comments’
Älä estä kaikkien kommenttien
muokkaamista.
’-gnu’
’--gnu-style’
Käytä GNU-ohjelmointityyliä. Tämä
on oletusarvo.
’-iN’
’--indent-levelN’
Aseta sisennystaso N välilyöntiin.
’-ipN’
’--parameter-indentationN’
Sisennä vanhantyylisten funktioiden argumentteja N
välilyöntiä.
’-kr’
’--k-and-r-style’
Käytä Kernighan & Ritchie
-ohjelmointityyliä.
’-lN’
’--line-lengthN’
Aseta maksimi rivinpituus N merkkiin.
’-lp’
’--continue-at-parentheses’
Linjaa jatkuvat rivit sulkuihin.
’-nbad’
’--no-blank-lines-after-declarations’
Älä pakota tyhjää riviä
määrittelyjen jälkeen.
’-nbap’
’--no-blank-lines-after-procedures’
Älä pakota tyhjää riviä
proseduurien runkojen jälkeen.
’-nbbb’
’--no-blank-lines-after-block-comments’
Älä pakota tyhjää riviä
kommenttilohkojen jälkeen.
’-nbc’
’--no-blank-lines-after-commas’
Älä pakota rivinvaihtoa
määrittelyissä esiintyvän pilkun
jälkeen.
’-ncdb’
’--no-comment-delimiters-on-blank-lines’
Älä aseta kommenttierotinta tyhjille riveille.
’-nce’
’--dont-cuddle-else’
Älä laita else-avainsanaa samalle riville
edeltävän ’}’-merkin kanssa.
’-ncs’
’--no-space-after-casts’
Älä laita välilyöntiä
tyyppimuunnosoperaattorin jälkeen.
’-nfc1’
’--dont-format-first-column-comments’
Älä muokkaa kommentteja, jotka ovat
ensimmäisessä sarakkeessa.
’-nfca’
’--dont-format-comments’
Älä muokkaa mitään kommentteja.
’-nip’
’--no-parameter-indentation’
Nollan levyinen sisennys parametreille.
’-nlp’
’--dont-line-up-parentheses’
Älä linjaa sulkuja.
’-npcs’
’--no-space-after-function-call-names’
Älä laita välilyöntiä funktion
nimen jälkeen funktiokutsussa.
’-npsl’
’--dont-break-procedure-type’
Laita funktion tyyppi ja nimi samalle riville.
’-nsc’
’--dont-star-comments’
Älä laita ’*’-merkkiä kommenttien
vasemmalle puolelle.
’-nsob’
’--leave-optional-blank-lines’
Älä poista ylimääräisiä
tyhjiä rivejä.
’-nss’
’--dont-space-special-semicolon’
Älä laita välilyöntiä ennen
puolipistettä joissakin lauseissa.
Estää option ’-ss’.
’-nv’
’--no-verbosity’
Estää puheliaan toimitilan.
’-orig’
’--original’
Käytä alkuperäistä
Berkeley-ohjelmointityyliä.
’-npro’
’--ignore-profile’
Älä lue ’.indent.pro’-tiedostoja.
’-pcs’
’--space-after-procedure-calls’
Aseta välilyönti kutsuttavan funktion ja aukeavan
sulun väliin.
’-psl’
’--procnames-start-lines’
Laita funktion tyyppi funktion nimeä
edeltävälle riville.
’-sc’
’--start-left-side-of-comments’
Laita ’*’-merkki kommenttien vasemmalle
puolelle.
’-sob’
’--swallow-optional-blank-lines’
Poista ylimääräiset tyhjät rivit.
’-ss’
’--space-special-semicolon’
Yhden rivin ’for’- ja
’while’-lauseissa aseta välilyönti
ennen
puolipistettä.
’-st’
’--standard-output’
Tulosta vakiosyötteeseen (standard output).
’-T’
Kerro ’indent’-ohjelmalle tyyppinimiä.
’-tsN’
’--tab-sizeN’
Aseta tabulaattorin koko N välilyöntiin.
’-v’
’--verbose’
Aseta puhelias toimitila.
’-version’
Tulosta ohjelman versionumero äläkä tee
mitään muuta.
OPTIOIDEN RISTIVIITTAUKSET
Seuraavassa on lista optioista järjestettynä aakkosjärjestykseen pitkän optionimen mukaan. Tämän avulla löydät vastaavan lyhyen option.
-bbb | |||||||||||
-bc | |||||||||||
-bad | |||||||||||
-bap | |||||||||||
-bl | |||||||||||
-bli |
|||||||||||
-br |
|||||||||||
-cliN |
|||||||||||
-cdb | |||||||||||
-cN | |||||||||||
-ciN | |||||||||||
-lp | |||||||||||
-ce |
|||||||||||
-cdN | |||||||||||
-diN | |||||||||||
-npsl | |||||||||||
-nce |
|||||||||||
-nfca |
|||||||||||
-nfc1 | |||||||||||
-nlp | |||||||||||
-nss | |||||||||||
-nsc | |||||||||||
-cpN |
|||||||||||
-fca | |||||||||||
-fc1 | |||||||||||
-gnu |
|||||||||||
-npro |
|||||||||||
-iN |
|||||||||||
-kr | |||||||||||
-nsob | |||||||||||
-dN | |||||||||||
-lN |
|||||||||||
-nbbb | |||||||||||
-nbc | |||||||||||
-nbad | |||||||||||
-nbap | |||||||||||
-ncdb | |||||||||||
-ncs | |||||||||||
-nip | |||||||||||
-npcs | |||||||||||
-nv |
|||||||||||
-orig |
|||||||||||
-ipN | |||||||||||
-psl | |||||||||||
-cs |
|||||||||||
-pcs | |||||||||||
-ss | |||||||||||
-st |
|||||||||||
-sc | |||||||||||
-sob | |||||||||||
-tsN |
|||||||||||
-v |
PALUUARVO
Tuntematon
TIEDOSTOT
$HOME/.indent.pro |
sisältää oletusarvoiset optiot. |
TEKIJÄ
The Free Software Foundation.
HISTORIA
Kehitetty UCB-ohjelmasta "indent".